Kun useampi lapsi tarvitsee aikuista yhtä aikaa iltaisin

Nuorinta väsyttää jo. Nelivuotias odottaa luvattua satua. Koululainen tarvitsee apua repun pakkaamisessa huomiseksi.

Aikuisia on vähemmän kuin lapsia.

Yhden lapsen iltaan tarkoitettu uniohje ei aina sovi tähän tilanteeseen. Ongelma ei ole tiedon puute. Aikuisen huomiota tarvitaan monessa paikassa samaan aikaan.

Kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa

Yksi aikuinen ei voi olla kolmessa paikassa yhtä aikaa. Sitä ei ratkaista paremmalla rutiinilla eikä tehokkaammalla järjestyksellä.

Monelle vanhemmalle jää silti tunne, että kyse olisi omasta osaamattomuudesta. Tehtäviä on vain useampi kuin tekijöitä. Sen jälkeen voi pohtia, missä järjestyksessä asiat tehdään ja mistä tänään joustetaan.

Mitä neljä lasta ovat opettaneet illoista

Tärkein asia, jonka olen illoista oppinut, on se, että ilta helpottuu, kun sen kulku on lapsille tuttu. Järjestystä täytyy silti muuttaa lasten tarpeiden mukana.

Sen opin hitaammin, ettei kaikille tarvitse antaa samanlaista iltaa. Nuorin voi tarvita syliä, toinen sadun ja vanhin sen, että joku istuu hetken hänen huoneessaan. Niitä ei voi jakaa minuutteina tasan.

Kuka tarvitsee apua ensin

Illan järjestystä suunniteltaessa tarkastellaan jokaisen lapsen väsymystä ja avun tarvetta. Nuorin voi tarvita unta ensimmäisenä, mutta ikä ei yksin ratkaise järjestystä. Myös isompi lapsi voi olla illalla hyvin väsynyt.

Väsymyksen merkkien tunnistaminen auttaa hahmottamaan iltaa. Kaikkien tarpeet eivät silti asetu siististi peräkkäin.

Kolme tapaa järjestää ilta

Näitä voi yhdistellä saman viikon aikana. Yhden tavan ei tarvitse toimia joka ilta.

1 · Porrastettu ilta. Yksi lapsista autetaan nukkumaan ensin. Muille varataan siksi aikaa omaa tekemistä. Tämä voi sopia iltaan, jos muut lapset pystyvät odottamaan turvallisesti.

2 · Yhteinen alku, erillinen loppu. Iltapala, pesut ja vaatteidenvaihto tehdään kaikkien kanssa yhdessä. Vasta viimeinen osa, satu ja nukuttaminen, tehdään erikseen. Yhteinen alku voi vähentää samojen toimien toistamista erikseen jokaisen lapsen kanssa.

3 · Isommat mukaan nuorimman rutiiniin. He sammuttavat valot, valitsevat unilaulun, sanovat hyvää yötä. Eivät auttajina vaan osallisina. Sen jälkeen on heidän vuoronsa saada aikuisen huomiota.

Yksi mahdollinen järjestys kolmen tai neljän lapsen kanssa on tämä: vanhimmalla on oma myöhäisempi nukkumaanmeno, keskimmäiset tulevat mukaan nuorimman rutiiniin ja lopuksi varataan aikaa vanhimman kanssa.

Isompikin lapsi väsyy odottamiseen

Pienen lapsen odottamisen taito vaihtelee. Väsymys voi tehdä odottamisesta tavallista vaikeampaa. Mieleinen tekeminen ja tieto siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, voivat auttaa. Tarkkaa odotusaikaa ei voi päätellä lapsen iästä.

Myös kouluikäinen tarvitsee huomiota. Vaikka hän osaisi odottaa, se ei tarkoita, että odottaminen olisi aina helppoa. Illan järjestystä tarkastellaan myös hänen kannaltaan.

Odottamisen ajaksi voi varata kirjan, palapelin, piirustusvälineet tai äänisadun. Sopiva tekeminen riippuu lapsesta ja illasta.

Isompi lapsi ei ole hoitaja

Isomman lapsen avusta voi tulla huomaamatta asia, jonka varaan ilta rakentuu.

Isompi lapsi voi olla mukana ja hänestä voi olla iloa. Hän voi hakea vaipan, laulaa mukana ja pitää kädestä. Mutta hän ei ole vastuussa siitä, että nuorempi nukahtaa, eikä hänelle kuulu sanoa ”auta nyt, kun minulla on kiire” iltaa toisensa jälkeen.

Ero on siinä, saako hän myös olla itse hoidettavana samana iltana.

Kun aikuisia on vain yksi

Yksin hoidetussa illassa lista lyhenee ja se on oikea ratkaisu eikä hätäratkaisu.

Tärkeintä on, että lapset saavat ruokaa, ovat turvassa ja pääsevät nukkumaan. Illan ylimääräisistä toimista voidaan joustaa. Kylpy voi jäädä väliin. Hampaat pestään seisten keittiössä. Satu voi olla lyhyempi tai sama kuin eilen.

Iltarutiini toimii lyhennettynäkin, kun mukana säilyy tuttuja asioita tutussa järjestyksessä.

Tavallinen ilta saa näyttää tavalliselta

Isompi lapsi nukahtaa sohvalle. Nukkumaanmenoajat ovat eri päivinä eri aikaan. Ruutuaika venyy sinä iltana, kun aikuisia on yksi ja nuorin on itkuinen.

Yksittäinen tällainen ilta ei kerro vanhemman epäonnistumisesta. Jos sama tilanne toistuu ja kuormittaa koko perhettä, siitä on hyvä puhua neuvolassa.

Milloin neuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä

Neuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä, jos illat ovat toistuvasti niin raskaita, että ne alkavat huolestuttaa jo päivällä, joku lapsista ei nuku juuri lainkaan tai vanhemman oma jaksaminen on lopussa.

Väsymys on syy soittaa neuvolaan siinä missä mikä tahansa muukin asia, eikä yhteydenottoon tarvita sen erityisempää syytä.

Lähteet

Unen kehitystä ja iltarutiinia koskevat tiedot perustuvat THL:n aineistoihin ja Duodecimin Terveyskirjastoon (Paavonen J. Lapsen uni, 2024). Käytännön järjestelyt ovat kokemusta, eivät hoitosuositus. Niitä voi soveltaa oman perheen tilanteeseen.

Tiedot tarkistettu 8.9.2026

Kirjoittanut Sanni Pekola, terveydenhoitaja (AMK), uniohjaaja (CBT-I) ja neljän lapsen äiti.

Maksuton täytettävä sivu

Maksuton rutiinipohja lapsiperheen iltaan

Kirjoita sähköpostiosoitteesi, niin saat täytettävän Meidän iltarutiinimme -sivun. Samalla saat silloin tällöin terveydenhoitajan käytännön vinkkejä lapsen uneen ja arkeen.

Voit perua tilauksen milloin tahansa.